Luukku 7: KT, Suprises

Nyt saatte jatkoa piiiitkään tauolla olleeseen kuvatarinaan uuden lyhyen osan merkeissä. Kuvien laatu nyt on vähän mitä on, sillä sisällä ei mikään paras mahdollinen valaistus nyt ole.

Ja koska varmaan kukaan ei muista missä mennään niin tässäpä Linkki edelliseen osaan

 

Puhuu

Ajattelee

*Tekee*

 

 

KT: Suprises

 

 

Luna: Ensi tapaamisestamme Carolynin kanssa on kulunut jo aikaa, lumet ovat sataneet maahan, joulu lähestyy. Kaikki on muuttunut.

Minäkin olen muuttunut, tiedän sen. Kiitos siitä kuuluu Carolynille, meillä olisi niin paljon puhuttavaa,

En vain tiedä mistä aloittaa, on tapahtunut niin paljon, niin lyhyen ajan sisällä

Hänhän ei edes tiedä, että... *koputus*

Luna: *hätkähtää* Tule vain sisään

?: *astuu huoneeseen*

Luna: Ai, hei Carolyn

Carolyn: Hei

Carolyn: *istuu varovasti sängyn reunalle*

Luna: Mukava nähdä sinua taas, oliko sinulla jotain asiaa, kun tulit?

Carolyn: *vaivautuneesti* No, tuota, oli minulla oikeastaan...

Carolyn: Silloin, kun me tapasimme ensimmäistä kertaa metsässä, sin, sinä vaikutit tuntevasi minut ennestään, kuinka?

Luna: Voi Carolyn. Vastaus siihen on aivan yksinkertainen. Niin kuin mikään nyt olisi yksinkertaista.

Luna: Nimittäin minä, olen sinun siskosi.

Carolyn: *hengähtää yllättyneesti* Sinä, minä, miten? *sopertaa hämmentyneesti* En, enhän minä, miten muka, enhän minä edes muista mitään, ei voi olla.

Carolyn: *purskahtaa itkuun* Mi-mi-minä...

Luna: shh, pikkuinen...

Luna: Me kyllä selvitämme tämän, Yhdessä. Kerron sinulle kaiken minkä tiedän, myöhemmin

*Hali*

 

------------------------------------------------------------------------------

 

Seuraava osa

 

Tähän päättyi tämä osa, risuja ja ruusuja? Olen pahoillani, kun jatkon kuvaamisessa meni näin kauan >-<

Tästä kaksikosta Luna inspaa enemmän kuin Carolyn, joka muuten joskus tartteis uuden peruukin, huoh

 

 

Bunny & Nuket