Lonely little doll, part 1

Pääsin vihdoin jatkamaan kuvatarinaa, muistaako kukaan mitä se tarkoittikaan? Sain tässä hetki sitten uuden kameran, jolla tämänkin postauksen kuvat on otettu. Toivottavasti laatu sentään on parantunut. Olen huono näissä alkuhöpinöissä, mutta muistin virkistykseksi linkki edelliseen osaan. Pidemmittä puheitta päästän teidät tarinan pariin!

 Carolyn: *kävelee*

 Carolyn: On turhauttavaa kun en löydä enää johtolankoja elämästäni. Tiedän vain vanhempieni sukunimen. Hare

 

Carolyn: *Pysähtyy yhtäkkiä* Mitä ihmettä???

 



 Carolyn: Mikä tämä paikka oikein on? Täällä on jotenkin karmivaa...

 Carolyn: *Pysähtyy lähimmän kivipaaden viereen* Hei tässähän lukee jotain *lukee* Sophia Hare 1936- *keskeytää lukemisen* Tuo sukunimi, sehän, sehän on sama kuin minulla!

 

Carolyn: *nousee hätkähtäen seisomaan* Mitähän tuossa lukee?

Carolyn: *tukahtuneesti* Ei, ei voi olla 

Carolyn: He siis todella ovat kuolleet, ja mikä pahinta, myös minä olen kuollut, eli olenko minä siis haamu?? *nyyhkyttää*

?: Ei et sinä ole haamu. Sinussa on liikaa elinvoimaa. Tuossa haudassa on vain kaksi ruumista. Niiden neljän sinne kuuluvan sijasta...

Carolyn: Mi-miten sinä voit tietää sen? Ja kuka olet??

?: Minä vain tiedän sen. En nimittäin ole itsekkään täysin elinvoimainen.

 

Carolyn: *ymmällään* Oletko sinä sitten haamu? Et sinä kyllä siltä näytä

?: Ei, en ole haamu. Enkä täysin eläväkään. Mitä minä oikein selitän?

?: Mutta nyt. Hyvästi

?: Katoaa

 

~ The End, of this part ~

Seuraava osa
 



Jatkoakin on jälleen luvassa...

 

 

 

Pupu & Kaksi palleroa