Where I came?

Jatketaas Carolynin tarinaa. Kuvatarinoita on kohtalaisen hankala tehdä yhdellä nukella, mutta kyllä tuo ihan hyvin onnistui. Laatu ainakin on parempi kuin edellisessä osassa, tässäkään ei paljoa tapahdu, mutta selviää eräs tärkeä asia. Ja lehdetkin meinasivat aina lähteä tuulen mukaan, ja joutua terassin alle, ja ötökätkin tulivat häiritsemään.

Noniin, aloitetaas tarinalla. Muista kuitenkin myös osat yksi ja kaksi ;).

 Puhuu

Ajattelee

*tekee*

 

*selaa lehteä*

*mutisee* Täällä jossain sen pitäisi olla...

 

Hmm.. Mielenkiintoista, *lukee* etsitään kadonnutta lasta, jos on jotain tietoa asiasta, käsketään soittaa alla olevaan numeroon. 

Voisinko todella löytää heidät näin helposti

No, syteen tai saveen *näppäilee numeron*

?: Smithillä puhelimessa

Carolyn: Hei soitin kysyäkseni siitä lehdessä olleesta ilmoituksesta

Carolyn: Ensinnäkin, minkä ikäinen hän on ja tyttö vai poika?

?: No, hän on 15, ja...

?: Poika

Carolyn: Anteeksi taisin erehtyä henkilöstä.

*Huokaisee* En uskonutkaan, että se olisi noin helppoa

Parasta siis jatkaa etsimistä!

 

*Katse etsiytyy viereisen sivun kuolleet ilmoituksiin*

 

 

*järkyttyneenä* Mitä ei, ei voi olla totta, enhän minä...

Voi olla kuollut!

Siis, enhän minä silloin istuisi tässä

Vai istuisinko?

No en kyllä tunne itseäni mitenkään kuolleeksi *alkaa keräämään lehtiä lattialta*

Eihän tässä ole edes mitään järkeä

*hätkähtää* *Lehdet putoavat lattialle*

Se, se, se,

 

Se Uni

 

Hu-hukuinko minä?

Se voisi olla jopa ihan mahdollista

Vastausten,

 

täytyy löytyä jostain tuolta.

 

-----------------------------------------------------------------

 

Seuraava osa

 

Tsadaam, siinä se.

Kukapa muuten keksii Carolynin asun ''punaisen langan'' ?

 

 

 

 

 

Pupu & Nuket